Jukka Roinila Tietoa ja kannanottoja ainakin biokaasuautoilusta. Aika näyttää, mistä muustakin mahdollisesti.

Satojen miljoonien tuet vähäpäästöisille autoille eivät pure näin

Olen saanut kritiikkiä lillukanvarsista puhumisesta nostettuani esille ladattavien hybridiautojen massiiviset veroedut vastaaviin bensiini- ja dieselkäyttöisiin ja jopa kaasukäyttöisiin autoihin verrattuna. Eihän saisi arvostella veronalennuksia, joiden ainoa tarkoitus on edistää autokannan uusiutumista vähäpäästöisemmäksi. Onhan koko autoverojärjestelmä rakennettu suosimaan vähäpäästöisiä autoja ja verot määräytyvät tasapuolisesti hiilidioksidipäästöjen perusteella. Päästöarvot taas määräytyvät yhteisesti sovitusti WLTP-testien perusteella. Kaikki on siis periaatteessa hyvin.

Mutta, kun asiaa silti hieman pöyhin, näkymä olikin ihan erilainen. Autoverotuksemme suosii täyssähköautoja, niiden autoverotus on hyvin kevyttä, mikä on täysin ymmärrettävää pyrittäessä edistämään autokannan uusiutumista vähäpäästöiseksi. Niiden lisäksi massiivisen veroedun saavat ladattavat hybridit, joiden vähäpäästöisyyden voi hyvinkin asettaa kyseenalaiseksi. Kun katsoo myydyimpien ladattavien hybridien listaa, ymmärtää helposti, että useimmiten sellainen hankitaan ennemminkin veroetu mielessä kuin aidosti vähäpäästöisyyden takia.

Traficomin tilastotietokannan mukaan Suomessa ensirekisteröitiin vuodesta 2014 tämän vuoden helmikuun loppuun ulottuvana aikana 10246 ladattavaa hybridiautoa. Myydyimpiä malleja olivat:

  • Volvo XC60                  1948 kpl - (autovero n. 22000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Mercedes-Benz GLC     1059 kpl - (autovero n. 21000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Mitsubishi Outlander     718 kpl - (autovero n. 11000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Volvo XC90                   717 kpl - (autovero n. 29000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Volkswagen Passat        621 kpl - (autovero n.   5800 € pienempi kuin bensamallin)
  • BMW 5-sarja                 582 kpl - (autovero n. 10500 € pienempi kuin bensamallin)
  • BMW 2-sarja                 391 kpl - (autovero n.   7500 € pienempi kuin bensamallin)
  • Audi Q7                        346 kpl - (autovero n. 22000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Volvo V90                     338 kpl - (autovero n. 22000 € pienempi kuin bensamallin)
  • BMW 3-sarja                 322 kpl - (autovero n.   6000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Hyundai Ioniq               314 kpl - (autovero n.   1200 € pienempi kuin bensamallin)
  • Porsche Cayenne          300 kpl - (autovero n. 45000 € pienempi kuin bensamallin)
  • BMW X5                       289 kpl - (autovero n. 35000 € pienempi kuin bensamallin)
  • Volkswagen Golf           258 kpl - (autovero             ? € pienempi kuin bensamallin)
  • Porsche Panamera        235 kpl - (autovero n. 57000 € pienempi kuin bensamallin)

(”Autoveroedun” arvot perustuvat tämän päivän veronmääräytymisperusteisiin, joidenkin autojen kohdalla ne ovat karkeita arvioita, useimpien osalta kuitenkin melko tarkkoja)

Listasta näkee pikaisellakin vilkaisulla, että suosituimmat ladattavat hybridit ovat pääsääntöisesti ihan muita kuin tavallisen kansan työmatka-autoikseen hankkimia kulkuvälineitä, poikkeuksena lähinnä vain Hyundai ja VW:t. 

Pelkästään yllä listatuista autoista on maksettu hankintahintaan sisältyvää autoveroa nykymääräysten mukaan laskettuna noin 25 miljoonaa euroa. Aika paljon? Mutta sepä on kuitenkin yli 160 miljoonaa euroa vähemmän kuin veroa olisi pitänyt maksaa, jos ostajat olisivat päätyneet hankkimaan vastaavan bensiinimallin. Jokaista yllä luetelluista autoista on siis tavallaan verotuksen kautta tuettu keskimäärin 20000 euron verran. Lisäksi näistä autoista maksetaan vuotuista autoveroa kustakin satoja euroja vähemmän kuin niistä maksettaisiin, jos niitä verotettaisiin kuin bensiinikäyttöisiä autoja.

Miksi minä tästä yhä vielä jankutan? Siksi, että näin toteutettuna autoverotus ei suinkaan edistä autokannan uusiutumista vähäpäästöiseksi vaan se edistää vain kalliiden, todellisuudessa paljon kuluttavien ja melko isopäästöisten autojen hankintaa. Ja tulee valtiolle tosi kalliiksi menetettyinä verotuloina.

On vaikea uskoa, että näillä autoilla todellisessa ajossa saavutetaan WLTP-mittausten lupaama, keskimäärin 70 %:n CO2-päästövähennys, jolla veronalennus on ansaittu. Puolet luvatusta päästövähennyksestä voisi vielä uskoa olettaen, että käytetty sähkö on päästötöntä.

On vaikea uskoa, että edes pääosa näistä autoista olisi hankittu lyhyitä työ- tai kauppamatka-ajoja varten. Onhan nämä autot - niitä paria mainittua poikkeusta ehkä lukuunottamatta - selvästi suunniteltu pitkien maantiematkojen ajoon. Kaikilla niillä on sähköllä ajo käytännössä mahdotonta vähänkin pidemmillä eli yli 40-50 km:n mittaisilla matkoilla. Ylimääräistä painoa autoon tuova sähkömoottori ja akusto vain kasvattanee kulutusta pitemmillä matkoilla.

On vaikea uskoa, että verotuksella toteutetuksi aiottu vähäpäästöisen autoilun tuki olisi näissä tapauksissa tehokasta ja oikein kohdennettu. Jos ladattavan hybridimaasturin päästövähennys todellisuudessa on vaikkapa 40 %, maksaa valtio päästövähenemästä todella kovan hinnan. Samalla satsauksella saisi paljon suuremman päästövähenemän esimerkiksi ohjaamalla sadat miljoonat kohteisiin, joissa ne oikeasti pienentävät päästöjä, käytännössä täyssähkö- ja biokaasuautoilun tukemiseen. 

Biokaasuautoilun tukemisen hyvistä keinoista olen kirjoittanut edellisessä blogikirjoituksessani: http://jukkaroinila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271487-biokaasuautoa-kuuluu-verottaa-paastottomana

Kysynpä vain - ehkä hiukan kärjistäen -, kumpi seuraavista toimenpiteistä tehokkaammin pienentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä:

  1. 20000 euron veronalennus Volvo XC60 ladattavalle hybridiautolle, joka veronalennuksen jälkeen maksaa ehkä vajaa 70000 euroa ja jonka vuotuiset CO2-päästöt ovat n. 2500 kg

vai

  1. vaikkapa 2000 euron veronalennus Škoda Octavia -kaasuautolle, joka veronalennuksen jälkeen maksaisi noin 24500 euroa ja jonka vuotuiset CO2-päästöt biokaasulla ajettaessa ovat n. 400 kg

Yllämainittu päästötieto ei ole virallinen, vaan perustuu arvioihin, että hybridi pienentää päästöjä bensiiniin verrattuna n 40 % ja biokaasu n. 85 %.

Entäpä, jos satoja miljoonia ohjattaisiinkin autojen biokaasukonversioiden tukemiseen ja konvertoitujen autojen kohtuuttomien autoverojen hyvitykseen?

Joka tapauksessa nyt esimerkiksi hallitusneuvotteluissa on korkea aika miettiä, miten oikeasti tuetaan vähäpäästöistä autoilua. Yksi on varma: massiivisilla tuilla hybridiautoille liikenteen päästöjen vähentäminen tavoitteiden mukaisesti ei onnistu. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Timo Heikkila

Rehellinen naapurini kertoi, että hänen "sähkö" Cayenne'nsa kuluttaa noin 7-8 l bensaa satasella.. eihän se nyt niin paha ole, isolle autolle.. tähän naurunaamoja..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset